Kesällä aloittanut Heli on tuorein vahvistus Hopkinsin kovaa työtahtia pitäneeseen analytiikkatiimiin. Tässä blogikirjoituksessa hän kertoo lämpimästä vastaanotosta Hopkinsilla ja oikeiden kysymysten kysymisestä.
Datan visualisointi kiehtoi
Mitä teet Hopkinsilla?
Toimin analytiikan konsulttina eli teen asiakkaille erilaisia analytiikkaratkaisuja ja pyrin löytämään tapoja mitata asioita, jotka auttavat kehittämään asiakkaan toimintaa, esimerkiksi verkkosivuja tai mainontaa.
Luonnollisesti tähän kuuluvat olennaisesti erilaiset tekniset setupit, mutta koen niiden olevan vain väline, joka mahdollistaa laadukkaan analyysin tekemisen. Tärkeätä on miettiä, mikä on paras ratkaisu ja miten sinne päästään. Osa työtäni on heittää ilmaan ajatuksia mahdollisuuksista ja käydä ne läpi asiakkaan kanssa. Heillä kuitenkin on yleensä se ajankohtainen tieto, millaista dataa heillä voisi olla käytettävissä erilaisissa järjestelmissä.
Kuinka päädyit tänne? Kerro taustastasi.
Urani on aiemmin ollut varsin poukkoileva. Toimin pitkään ravintola- ja kulttuurialoilla erilaisissa operatiivisissa tehtävissä ja etenkin kulttuurialalla viestinnän parissa. Sielläkin työt olivat painottuneet jo paljolti verkkoon. Siitä suuntautumiseni tälle alalle varmaan alkoikin. Olen aina ollut kiinnostunut digistä yleisesti ja usein eri töissäni joutunut ottamaan haltuun teknisiä järjestelmiä.
Elinikäisenä oppijana päätin lopulta lähteä syventymän digitaaliseen ja verkon maailmaan. Alun perin suunta oli ohjelmointia kohti, mutta tähän tuli mukaan kaikenlaista muuta.
Yksi tälläinen asia oli datan visualisointi. En ole graafikko, mutta olen tehnyt graafisen suunnittelun tehtäviä ja kiinnitän paljon huomiota siihen, kuinka asiat esitetään visuaalisesti. Minua kiehtoo se, kuinka dataa voidaan esittää ymmärrettävästi ja siitä saadaan kaivettua hyödyllistä tietoa. Tämä on ainakin osasyy, miksi päädyin verkkoanalytiikan pariin ja ensimmäiseen konsulttityöhöni.
Kuinka tulit Hopkinsille?
Ensimmäisen analytiikan alan työharjoitteluni lopulla oli epäselvää, voitaisiinko minut palkata kyseiseen yritykseen, joten tutkin jo silloin vaihtoehtoja ja Hopkins tuli vastaan. Hopkinsilla ei kuitenkaan ollut tarvetta palkata silloin lisää analytiikan tekijöitä. Kun Hopkinsilla nousi tarve palkata uusi analyytikko, palasimme asiaan. Olin sillä välin saanut työn paikassa, jossa tein harjoittelun enkä olisi muuten ollut lähdössä mihinkään, mutta tiimimme oli kutistunut melko pieneksi ja koin, että tein töitä hyvin itsenäisesti.
Hopkinsilla houkuttelivat vakaampi suurempi tiimi, senioritason kollegat ja pidempiaikainen analytiikan tekeminen. Uskon, että Hopkinsilla minulla on paremmat mahdollisuudet kehittää omaa osaamistani edelleen.
Mahdollisuus tehdä asioita edelläkävijänä
Millainen oli ensikokemuksesi Hopkinsista?
Siis tämähän on aivan mahtava paikka. En muista, että missään olisi otettu näin lämpimästi vastaan. Sujahdin todella nopeasti osaksi porukkaa. Sanoin jo toisen viikon jälkeen, että tuntuu kuin olisi ollut paljon pidempään talossa. Ei tarvinnut tsempata ympäristövaihdoksen kanssa yhtään.
“Siis tämähän on aivan mahtava paikka.”
Mikä on työssäsi Hopkinsilla parasta?
Hopkinsilla ja konsulttialalla yleisemminkin on hienoa, kun pääsee tekemään asioita monipuolisesti ja on oikea mahdollisuus pysyä ajan hermolla koska työssä voi ja myös täytyy seurata todella tarkkaan kuinka ala kehittyy.
Jos ajatellaan vaikka jotain pienempää tai Hopkinsin kokoista yritystä, sen oman markkinoinnin inhouse-tekeminen voi olla pienempi osa jotain laajempaa roolia, jolloin ei ole mahdollisuutta syventyä tai keskittyä vain yhteen asiaan. Etenkin verkkoanalytiikka muuttuu järjetöntä vauhtia, ja jos jotain asiaa tekee vaikka muutaman kerran vuodessa tai jopa muutaman vuoden välein, niin edellisellä kerralla kartoitettu osaaminen on todennäköisesti auttamattomasti vanhentunutta jo.
Täällä taas voin keskittyä juuri analytiikkaan ja sen substanssiin todella vahvasti.
Vastauksia oikeisiin kysymyksiin
Mikä on mielestäsi tärkeintä onnistuneessa analytiikassa?
Onnistuneessa analytiikassa tärkeintä on, että saadaan vastauksia oikeisiin kysymyksiin. Jos esität vääriä kysymyksiä, niin et myöskään saa vastauksia, joita tarvitset.
Pysähdytään hetkeksi miettimään, mitä halutaan mitata ja miksi. Mitä me teemme tällä tiedolla? Usein halutaan mitata kaikkea ja saada mahdollisimman paljon dataa, mutta sitten ei tiedetä, kuinka kerättyä dataa voitaisiin hyödyntää. Kapasiteetti hyödyntää sitä dataa, jota kerätään, täytyy olla olemassa tai mittaamisesta ei ole hyötyä.
On myös hyvä muistaa, että varsinkin nykyään meillä on verkkoanalytiikassa kaikenlaisia rajoitteita siihen kuinka dataa saa kerätä ja säilöä. Tämä tarkoittaa, että ei voida puhua absoluuttisista totuuksista vaan datasta saadaan viittauksia siihen kuinka asiat on. Kuinka asioita mitataan ja paljonko dataa on käytettävissä, eli datan laadulla ja määrällä, voi parantaa saadun ymmärryksen laatua, mutta absoluuttista totuutta ei ole. Absoluuttista totuutta ei kannata lähteä tavoittelemaan, koska silloin epäonnistutaan jo lähtökuopissa.
“Absoluuttista totuutta ei kannata lähteä tavoittelemaan, koska silloin epäonnistutaan jo lähtökuopissa.”
Mikä on tärkein asia, jonka olet oppinut Hopkinsilla?
Tuohon on ehkä vaikea vastata näin varhaisessa vaiheessa. Sanoisin, että täällä on korostunut prosessien ja dokumentaation tärkeys etenkin, kun olen tullut uutena ja alkanut ottaa projekteja haltuuni. Itse rakastan dokumentaatiota vähän liikaakin. Jos käsillä on hyvin tehty dokumentaatio niin pääsen paljon nopeammin kiinni toisen ajatuksiin ottaessani itselleni uutta projektia haltuun. Vaikka dokumentaation tekeminen olisi kuinka tylsää, se maksaa itsensä todella nopeasti takaisin.
“Vaikka dokumentaation tekeminen olisi kuinka tylsää, se maksaa itsensä todella nopeasti takaisin.”
Minkä neuvon antaisit uudelle analytiikan tekijälle?
Ota perusteet haltuun kunnolla koska siihen päälle on helpompi lähteä rakentamaan. Periaate on sama kuin rakentaisit taloa: jos perusta ei ole kunnossa, niin kyllä se jossain vaiheessa sortuu riippumatta, mitä päälle on rakennettu. Kun perustat on tehty kunnolla niin on helpompi ponnistaa eteenpäin vakaalta pohjalta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että et voi aloittaa kompleksisella himmelillä, jos perusymmärrys ontuu. Täytyy käyttää aikaa perustekemiseen ensin. Uteliaisuudella ja rohkeudella pääsee todella pitkälle. En usko, että kukaan on analyytikkona koskaan valmis koska kaikki kehittyy niin hurjaa vauhtia.
Sama pätee myös asiakkaan puolella. Asiakkaiden maturiteetti digi- ja analytiikka-asioissa vaihtelee paljon ja konsultin on tärkeä ymmärtää tämä heidän kanssaan työskennellessä. Esimerkkinä: asiakkuudessa on todella tärkeää, että joku omistaa datan. Jos se on kaikkien asia, se ei ole kenenkään asia.
Jos asiakas pyytää todella monimutkaista himmeliä, mutta heidän datamaturiteettinsa on vielä alkutekijöissään, ei auta, jos rakennetaan monimutkainen kokonaisuus. Jos he eivät osaa sitä käyttää, jää hyöty vähäiseksi.
On tärkeää miettiä ja ymmärtää millaisia ratkaisuja kullekin yritykselle kannattaa yleensäkään tehdä. Pidemmässä yhteistyössä asiakkaan kanssa on hedelmällistä kasvattaa niin asiakkaan datamaturiteettia kuin sen kautta tavoitettavaa hyötyä. Ajan kanssa voidaan siirtyä perusasioista kompleksisempaan tekemiseen.
“On todella tärkeää asiakkuudessa, että joku omistaa datan. Jos se on kaikkien asia se ei ole kenenkään asia.”
Artikkelit samasta aiheesta
Pullonkaulat analytiikan hyödyntämisessä: tunnista ja avaa ne CARE-mallin avulla!
Usein analytiikkaa ei saada tuottamaan arvoa, koska kohtaamme erilaisia pullonkauloja datan keräämisessä, analysoinnissa ja toimenpiteisiin ryhtymisessä. Helpota näitä haasteita hyödyntämällä CARE-mallia.
Tekoäly ja koneoppiminen rakentavat parempia ostajapersoonia
Ostajapersoona on tuttu työkalu markkinoinnin johtamisen apuna. Suurten kielimallien ja koneoppimisen avulla dataan perustuvien persoonien rakentaminen onnistuu aikaisempaa tehokkaammin. Mitä ostajapersoona tarkoittaa? Ostajapersoonat kuvaavat yrityksen kannalta ideaalisia ostajia. Ostajapersoonan esitys […]
Riku Penttilä: “Tärkeintä mainonnassa on tietää, mitä sillä tavoittelee”
Riku Penttilä tekee töitä monipuolisesti eri kanavien ja alustojen kanssa. Kauppakorkeakoulusta valmistunut Riku löysi tiensä Hopkinsille Sarasen koulutusohjelman kautta. Työssään hän on saanut huomata, miten nopeasti osaaminen ja uudet taidot kehittyvät – myös etänä.
Kiinnostuitko tästä aiheesta?
Soita meille 020 788 8120 tai täytä alla oleva lomake niin jatketaan juttua!